Heinäkuun helteisiin!

Helmat hulmusivat, kun päästiin kuvailemaan uusia vaatteita meren rantaan lomareissulla. Vihreäpohjainen joustofrotee on aikansa odotellut päätymistä vaatteeksi asti. Kivasti kankaasta riitti tällaiseen lappumekkoon. Muokkasin tämän oranssin mekon kaavoja hiukan suuremmiksi ja tämä mekko on kokoa 104.

 

Tässä mekko kuvattuna edestä. Tämän kuvauksen jälkeen lyhensin helmaa edestä keventääkseni vaikutelmaa. Kesää odotellessa syntyi myös kaikille uudet hellehatut. Tässä ruskea apilatrikoohattu kapeammalla lierillä. Pipo-osa on neljästä osasta ja lieri kaksinkertainen täysiympyränmuotoinen.

Metsolasta löytyi sopivasti punavalkoista oravatrikoota. Siitä syntyi mm. nämä kesävaatteet. Tässä A-linjainen kesähame. (Kuvassa hame on vaan pyörähtänyt päällä niin, että sauma takana, vaikka pitäisi olla sivuilla) Tytön lierihatussa on leveämpi lieri, johon ompelin myös tukikankaan.

Tällainen perhoshihamekko oli mielessäni, kun leikkailin mekonkaavat lomareissulla, kun niin halutti edistää ompeluksia, vaikka kaavakansio oli kotona. Tykkään, kun tässä yhdistyy kapea malli ja reilusti levenevä helma ja perhoshihat.

Kirahvitrikoota oli sopivasti jäljellä yhteen lierihattun, joten se käy kivasti viime kesänä ommeltujen
t-paitojen kanssa.

Tämä lierihattu muuntuu myös lippikseksi, kun kääntää lieriosat takaa ja sivuilta lakin sisään. Lierihattuna suojaa paremmin niskaa ja korvia palamiselta. Paita on ihan perus t-paita, jossa nepparikiinnitys olkasaumassa.  Traktoritrikoo on ostettu Ranuan Tenavakulmasta ja se on Maitotytön suunnittelema. Käytössä  olen huomannut, että todella laadukas trikoo kyseessä.  

Nappia, nepparia ja vetskaria!

Tämän mekon idea syntyi yöllä. Minulla oli vielä epämääräinen palanen tätä ihastuttavaa riemukukka- kangasta ja silloin mulla leikkasi, että riittäisiköhän palanen tallaiseen mekkoon. Aamulla sitä sitten heti piti kokeilla ja riittihän se. Kankaan olen tilannut Royal -tuotteelta. Hameosa on leikattu vinoon langansuuntaan ja pallohelmaiseksi. Eli hameosassa ei ole ollenkaan sivusaumoja, vaan se on vähän niinkuin ympyrä, jossa keskellä pienempi ympyrä vyötäröresorille. Etulappuun ja olkaimiin otin kaavan Ottobrestä  Petit Fee -liivihameen kaavasta (1/2011). Mekko on kokoa 74/80. Vyötäröllä ja helmalla on leveä resori.

 Ruskeat napit löytyivät kätköistäni terävöittämään kokonaisuutta. 

 Tämä jumpsuit on kokoa 80 ja tehty aiemmin tekemälläni jumpsuitin kaavalla hieman muokattuna. Kangas Verson puodista skeittirobo -joustofroteeta.

Pienen ihanan kummipojan päällä. Kasvunvaraa vielä on, mutta hyvä kun menee sitte vielä kesälläkin.

Sitten omalle eskarilaiselle huppari. Mietin kauan, minkä mallisen ompelen ja lopulta sain muokattua haluamani kaavan. Kaavan pohjana on Ottobren Sporty Goodies -hupparin (1/2011) kaava, jossa pienin koko on 128. Jokainen kaavanosa muokkautui pienemmäksi ja jotkut vähän reilummin, kun esimerkiksi hihat ovat kaavassa kahdessa osassa. Kaavasta sain lopulta 116/122 kokoisen.

Hupun vuoriksi ompelin Eurokankaasta ostamaani ohutta raitatrikoota. Myös vetoketjun alavara on samaa trikoota. Vetoketju on kierrätetty, kuten kuvasta huomaa. 

Huppari on pitkän mallinen, mutta resori on sen verran tiukka, että hupparia voi pitää lyhyempänäkin, kun vain vetää resorin vyötärölle. Kangas on Verson puodin perhosprinsessa -joustofroteeta.

Merinovillaa ylle!

Jo aiemmin olen ihastunut merinovillan pehmeyteen ja miellyttävyyteen. Nyt ihanat merinovillakuosit innoittivat ompelemaan. Ja kävihän se ompelukoneellakin, kun saumuri on ollut varikolla pidempään.

Tämä kypärälakki on samalla myös kauluri ja kaksinkertaisena on täysin riittävä pakkassäälläkin. Piirsin itse kaavan hyväksi todetun kypärälakin avulla. Hieman jäi vielä kehiteltävää malliin, sillä ensin ajattelin, että kanttaan reunat, enkä siksi jättänyt saumanvaroja kasvojen aukkoon. Suosikkilakki tästä silti tytölle tuli. Merinovillan tilasin Pehemiältä.

Lakin selkäpuolelle ompelin siksak-ompeleella kuminauhan kiinni, joten se kiristää sopivasti niskan kohdalta lakkia. Vuorikankaana on vastaavaa merinovillaa luonnonvalkoisena. Se on tilattu vuosia sitten Shelbystä. 

Samaan aikaan ompelin tytölle myös merinovillaiset aluhanskat. Kivasti sain tuon maatuskakuvion hanskojen etumukseen. 

Tämän ihanan naali kuosin löysin Royal-tuotteelta. Siitä sai pikkumies hengittävän aluslakin. Tämänkin kaavan kehittelin valmista kypärämyssyä apuna käyttäen. Huomasinpa, että aika runsaasti saa keskikappaletta venyttää, että lakkiin tulee hyvä muoto.

Myös tähän lakkiin ompelin kuminauhan lakin nurjalle puolelle selkäkappaleelle.

 Ja itselleni ompelin myös lämmintä ja kaunista. Kaksinkertaisia sekä pipo että hanskat. Tässä innostuksessa ompelin myös hanskoja myyjäisiin ja ilokseni ne kävivät kaupan siellä.

 Perushousuja olen ommellut useammat mustasta velourista. Tässä yhdet kapeanmalliset talvileggarit, jotka lähtivät kummitytölle.

Pakko vielä laittaa muutama neule ja virkkaustyö. Joulukuun (2013) Modassa oli tällainen yksinkertainen paperinarulyhdyn ohje. Oikeinnurin neulottu paperinaruneulos kiedotaan lasin ympärille ja tulos on näin kaunista ja tunnelmallista.

Joulukuusemme sai alusmatoksi tällaisen pipari-maton. Minulla oli ruskeaa paksumpaa trikookudetta vain pieneen mattoon ja siksi muokkasin tuota Kauhavan kangasaitan paljon käytettyä virkatun maton ohjetta, jotta sain sellaisen pienemmän pitsimaton. 

Jotain valmista syksyyn

Syksyn tullen tämä Metsolasta taannoin ostettu kuviovelour pääsi vihdoin lepäämästä kangaslaatikostani. Kangaspalasta olisi saanut eskaritytölle hupparin, mutta hänellä alkaa omaakin mielipidettä olla, niin kuuntelin ja tein hänelle pitkähihaisen mekkotunikan ja uuden lippiksen. Työtä tein monen viikon aikana, aina hetken kerrallaan ja silti keskeytyksiä tuli paljon. Mutta mitään ei valmistu hetkessä, sen on lähikuukausina saanut todeta ja opettelemista riittää edelleenkin.

Mekko on muuten saman mallinen kun edellinen mekko, mutta nyt kangasta oli käytettäväksi reilusti levenevään helmaa. Helma on myös kaareva. Yläosa on melko tiukka. Kaitelehuolittelun tein ajanpuutteessa vain pääntielle. Tummanruskea resori oli käytetty loppuun, mutta kangasvarastostani löytyi vanha R-collegtionin trikoopaita, josta sain tosi hyvälaatuisen ja napakan kaitalehuolittelun. Kädentiet ja helma on tikattu kaksoisneulalla.

Sovituskuvat on otettu tulevasta kodista, johon tässä loppusykyksystä muutetaan. Ihanin paikka siellä lienee juuri tuo yläkertaan johtava portaikko. Kyllä sinne jo mieli halais asumaan, mutta täytynee vielä malttaa mielensä, että saatais vielä makuuhuoneet täysrempan kourista valmiiksi.

Vanha Singer-kaunokkini (ensimmäinen sähkökäyttöinen Singer- ompelukone) pääsi vähän hommiin, kun ompelin muutaman tuttiketjun vauvalahjoiksi. Aivan huippu ommella tällaisella. Aion ottaa aktiiviseen käyttööni ja pitää sitä koko ajan esillä tupakeittiössämme.

Mariraitaa ja pikkuinen Sinipiika -tuunaus

Jäi alkukesällä kuvaamatta tämä marimekon trikoosta ommeltu hihaton tunika. Tunika syntyi kangaskaapin tyhjennysprojektin johdosta ja tätä oli kesällä mukavan vilpoisa päällä, mutta näin syksyn tullen käy myös hyvin neuletakin alla. Asuun sopivat helmet olen ostanut viime kesänä Porvoon vanhan kaupungin torilta.

Sinipiika -hellemekko on tuunattu omasta 3/4 hihaisesta KappAhlin puserosta, joka jäi käyttämättömänä vaatekaappiini. Perhosmaiset hihat olen ommellut puserossa olleista hihansuista. Mekon alareunaan hyödynsin puseron alareunan rimpsut. Tämän olen tehnyt ehkä vuosi sitten, eikä minulla valitettavasti ole kuvaa alkuperäisestä puserosta.

Kirahviteeppareita!

Nämä kankaat ovat myös poltelleet kaapissani ja sopivasti näin kesällä perusteeppareita tarvitaan. Jokainen lapsonen sai omansa alkuviikon aherruksessa. Ihan työstä kävi tämä ompelu ja lopulta sain ompelukoneenkin huoltokuntoon, kun neularuuvi rusahti rikki. Kaksoisneula jäi paikoilleen, eli niin kauan kuin se ei mene poikki, koneeni on käytössä. Mutta toivotaan, että saan huoltoon jo aiemmin. Mutta ilo oli ommella, kun vähitellen alkaa nuo kanttaukset sujua.

Tilasin isommille tytöille paitaan sopivat ihanat shortsit ainolasta. 

Ja näihin ruskeat kanttaukset. Sopiva tummanruskea resori myös ainolasta. Näiden teepaitojen kaavan otin Småfolkin teepaidoista. Sanottaisko, että ihana setti. 

Pikkupojalle ruskeana vihreine kanttauksineen. Ja pienen  paidassa on hyvä olla myös nepparit. 

Apilaista kellohelmaa

Tällä viikolla on sakset viununu ja kone surissut, kun kesävaatteisiin on täytynyt saada täynennystä. Vaikka mekkoja on, on silti mukava saada jotain uuttakin päälle. Apilakangas on odottanut luvattoman kauan kaapissa ompeluksia ja ajattelin tuhota ne kerralla, ettei jää kaappiin enää kaivelemaan. Ajatus oli vain nopeasti tekaista jotain ilman kaava ja tarkempaa suunnitelmaa, mutta menihän näihin silti aikaa. Pallohelmamekkoon kuluu kangasta paljon, mutta eihän se haittaa kun nättiä tulee. Näitäkö saisi vain pitää arkenakin päällä, niin tytöt tykkäis, mutta äitipä säästelee niitä tuleviin juhlahetkiin. Ihanasti helmat vaan viuhuivat, kun tytöt juoksivat kuvien ottamisen jälkeen pihalle. Mekot eivät ole identtisiä helman suhteen, mutta kaikki mekot on leikattu vinoon langansuuntaan. Apuna oli yksi viimekesänä tehty hihaton mekko. Olen ihastunut raitaisiin samantyyppisiin mekkoihin ja siksi halusin kokeilla tätä mallia. 

Hihan- ja pääntie on käännetty ja ommeltu kaksoisneulalla. Se helppo ja nopea huolittelutapa, joka toimii näin joustavassa trikoossa hyvin. Helma on myös huoliteltu kaksoisneulalla. Taskuiksi hyödynsin kankaasta jääneet jämäpalat, jotka eivät vielä ehtineet mennä tyttöjen "askartelupussiin", johon tytöt keräävät aina minulta leikatessa jääviä palasia. 

 m

Tarkoitus oli laittaa pääntielle resorikattaukset ja siitä syystä leikkasin pääntiestä vähän liian ison. Siksi ompelin eteen vielä hiuslaskokset ja taakse yhden laskoksen, jotta mekko ei tipahtaisi olkapäiltä. Laskosten alla on kiinnisilitettävää tukikangasta. Tällaista sattuu, kun ei ole valmista kaavaa ja suunnitelmaa, mutta toisaalta, oppii keksimään kaikenlaisia korjaavia tapoja, jotka lopulta voivat olla tosi nättejä ja toimivia. 

Osattiin sitä ennenkin!

Pääsette taas todistamaan erään takin muodonmuutosta. Äitini ompeli paljon silloin kun olimme pieniä. Tämä takki on nähnyt parhaat päivänsä ja oli jo vähällä, etten ota sitä riesakseni. Taipumukseni yrittää hyödyntää vanha voitti taas ja takki on odottanut kaapin perällä muodonmuutostaan. Tässä on kuitenkin niin ihanan säilytettävä kuosi, että ajattelin yrittää. 

 Ja tällainen siitä tuli. Vaihdoin napit, kanttasin takin uudelleen ruskealla. Irrotin taskut ja kävensin hihansuita. Lisäksi lisäsin ruskeat taskut rauhoittamaan tonttumaista tunnelmaa. Minä tykkään ja niin tykkää tyttökin.

Viileisiin kesäpäiviin!

Kuvat kertokoon, miten mieluinen tämä vaate on. Minäkin tykästyin pojan huppareihin. Tämä taitaa olla jo kolmas hupullinen vaate, jonka hänelle ompelin. Tämä versio hupparista on vähän väljempi ja pitempi kuin edellinen. Kangas on Ralliraita -joustofroteeta. Ompeluhetket ovat tiukassa, mutta mulla on kova tahto välillä päästä tämän rakkaan harrastuksen pariin raksa-arjesta huolimatta.

Resorit ovat ommeltu kaksinkertaisina, jolloin saumat kääntyvät nurjalle. Tämä rakenne toimii hyvin lahkeen- ja hihansuissa, kun näkyvä resori on leveä. Silloin kiristyvä resori kääntää saumat automaattisesti nurjalle, eikä ole vaaraa, että saumat kurkkisivat näkösälle. Kädenteille ompelin kanttaukset, jotka ovat nätimmät ja kestävämmät. Nykyisin ompelen ne ennen hihojen saumojen ompelua, sillä silloin ei tule niin helposti venytettyä hihansuuta liikaa. Ainoa haastava kohta on sitten saada hihansuu siistiksi saumankohdalta, kun rakenne on tietysti tosi paksu.

Resorihalkion pohja on haastavampi saada siistin näköiseksi. Olen ommellut pohjukan päältä suoralla ompeleella kiinni nurjalla oleviin resorikaitaleiden päätyihin. Tukikankaan olen silittänyt ennen resorin ompelemista halkioon tukemaan rakennetta. Nepparit on näppärät. Vielä en omista neppikonetta enkä edes pihtejä. Kotona olen vielä selvinnyt hyvin vasaralla.