Heinäkuun helteisiin!

Helmat hulmusivat, kun päästiin kuvailemaan uusia vaatteita meren rantaan lomareissulla. Vihreäpohjainen joustofrotee on aikansa odotellut päätymistä vaatteeksi asti. Kivasti kankaasta riitti tällaiseen lappumekkoon. Muokkasin tämän oranssin mekon kaavoja hiukan suuremmiksi ja tämä mekko on kokoa 104.

 

Tässä mekko kuvattuna edestä. Tämän kuvauksen jälkeen lyhensin helmaa edestä keventääkseni vaikutelmaa. Kesää odotellessa syntyi myös kaikille uudet hellehatut. Tässä ruskea apilatrikoohattu kapeammalla lierillä. Pipo-osa on neljästä osasta ja lieri kaksinkertainen täysiympyränmuotoinen.

Metsolasta löytyi sopivasti punavalkoista oravatrikoota. Siitä syntyi mm. nämä kesävaatteet. Tässä A-linjainen kesähame. (Kuvassa hame on vaan pyörähtänyt päällä niin, että sauma takana, vaikka pitäisi olla sivuilla) Tytön lierihatussa on leveämpi lieri, johon ompelin myös tukikankaan.

Tällainen perhoshihamekko oli mielessäni, kun leikkailin mekonkaavat lomareissulla, kun niin halutti edistää ompeluksia, vaikka kaavakansio oli kotona. Tykkään, kun tässä yhdistyy kapea malli ja reilusti levenevä helma ja perhoshihat.

Kirahvitrikoota oli sopivasti jäljellä yhteen lierihattun, joten se käy kivasti viime kesänä ommeltujen
t-paitojen kanssa.

Tämä lierihattu muuntuu myös lippikseksi, kun kääntää lieriosat takaa ja sivuilta lakin sisään. Lierihattuna suojaa paremmin niskaa ja korvia palamiselta. Paita on ihan perus t-paita, jossa nepparikiinnitys olkasaumassa.  Traktoritrikoo on ostettu Ranuan Tenavakulmasta ja se on Maitotytön suunnittelema. Käytössä  olen huomannut, että todella laadukas trikoo kyseessä.  

Apilaista kellohelmaa

Tällä viikolla on sakset viununu ja kone surissut, kun kesävaatteisiin on täytynyt saada täynennystä. Vaikka mekkoja on, on silti mukava saada jotain uuttakin päälle. Apilakangas on odottanut luvattoman kauan kaapissa ompeluksia ja ajattelin tuhota ne kerralla, ettei jää kaappiin enää kaivelemaan. Ajatus oli vain nopeasti tekaista jotain ilman kaava ja tarkempaa suunnitelmaa, mutta menihän näihin silti aikaa. Pallohelmamekkoon kuluu kangasta paljon, mutta eihän se haittaa kun nättiä tulee. Näitäkö saisi vain pitää arkenakin päällä, niin tytöt tykkäis, mutta äitipä säästelee niitä tuleviin juhlahetkiin. Ihanasti helmat vaan viuhuivat, kun tytöt juoksivat kuvien ottamisen jälkeen pihalle. Mekot eivät ole identtisiä helman suhteen, mutta kaikki mekot on leikattu vinoon langansuuntaan. Apuna oli yksi viimekesänä tehty hihaton mekko. Olen ihastunut raitaisiin samantyyppisiin mekkoihin ja siksi halusin kokeilla tätä mallia. 

Hihan- ja pääntie on käännetty ja ommeltu kaksoisneulalla. Se helppo ja nopea huolittelutapa, joka toimii näin joustavassa trikoossa hyvin. Helma on myös huoliteltu kaksoisneulalla. Taskuiksi hyödynsin kankaasta jääneet jämäpalat, jotka eivät vielä ehtineet mennä tyttöjen "askartelupussiin", johon tytöt keräävät aina minulta leikatessa jääviä palasia. 

 m

Tarkoitus oli laittaa pääntielle resorikattaukset ja siitä syystä leikkasin pääntiestä vähän liian ison. Siksi ompelin eteen vielä hiuslaskokset ja taakse yhden laskoksen, jotta mekko ei tipahtaisi olkapäiltä. Laskosten alla on kiinnisilitettävää tukikangasta. Tällaista sattuu, kun ei ole valmista kaavaa ja suunnitelmaa, mutta toisaalta, oppii keksimään kaikenlaisia korjaavia tapoja, jotka lopulta voivat olla tosi nättejä ja toimivia.